On ollut surullista luettavaa miten syyllistetään muiden joulutapoja ja tottumuksia. Syyllistäminenkään ei aina ole se asia, vaan tulee myös tätä ajatusta koska minä en saa niin et sinäkään.
Kautta aikain on jouluja vietetty eri perheissä eri tavoin. Joukossa niitäkin, jotka eivät joulua vietä/juhli. Joulu tehdään pienesti tai isosti, ja kaikkea siltä väliltä. Itse asiassa nämä asiat tulee esille kyllä muissakin asioissa pitkin vuotta. Mutta nyt ollaan aiheessa joulu, kun siksi ja sitä tämäkin sivusto on.
Nostan esille muutaman asian mikä itselle jäänyt mieleen viimeisen 2 viikon ajalta valtaosa ja jokunen jo aiemmin. Tarkoituksena vaan herättää miettimään asiaa. Ehkä asia mihin et ole kiinnittänyt mitään huomiota itse, ehkä ajatuksen siementä sieltä toiselta puolelta. Saattaa olla, että joistain olen jo aiemmin tänne laittanut, mutta viis siitä. Kertaaminen mitään haittaa.
Ruoka: Liikaa vaihtoehtoja tai vastaavasti liian vähän. Toisinaan tietenkin vääriä, väärin tehtyjä, ei kuulu jouluun. Meillä ei ole niin ei teilläkään voi olla.
– Ihmiset laittaa eri tavoin eri syistä. Ei ole väärin, eikä tee ruoasta huonompaa. Syyllistäminen ei johda mihinkään. Voisihan sitä kysyä, että miksi teillä noin? Vastaus on yleensä vaan saada itselle lisää tiedollista rikkautta.
– jouluna kuuluu olla juuri sitä ruokaa mistä se perhe itse nauttii. Jouluperinteet istuu tiukassa, mutta erilaisille perinteille ja uusien perinteiden luomiselle on aina paikkansa.
– Kala-allergisen perheessä ei kalaa ole, mutta hän ei todellakaan kaipaa sitä kuuluu olla. Tämä yhälailla jos joku kala-allerginen pyytää vinkkeja kalan korvikkeeksi, niin ei ole tarpeen päästä sanomaa miten lasimestarin silli kuuluu jouluun. Olisko tiedossasi joku kalaton vaihtoehto mikä sopisi?
Lahjat: Milloin näitäkin on vääriä määriä. Liikaa tai liian vähän Liian kallis, liian halpa. Milloin kerrotaan mikä ei sovi lahjaksi. On eri asia, kun toinen pyytää ehdotuksia.
– Perheissä on useiten ne omat tapansa. Tässäkin suosin sitä kysymistä miksi näin? Miksi tai miten olette perheessänne päätyneet tähän?
Raha: Tämä on aina arka aihe. Onhan selvää, että meissäkin eli jouluihmisissä on eri tulotason edustajia. Tämä näkyy rahankäytössä suuntaan ja toiseen. Itse aina ajatellut, että jokainen kykyjensä mukaan (ja tämä pätee koko jouluun tekemisestä ihan tähän rahaan).
– Syyllistäminen ja vertailu omaan ehkä heikompaan rahatilanteeseen ei ole reilua millään tasolla. Mietin pitkään miten sanoa seuraava kauniisti ja tulla samalla ymmärretyksi oikein. Se köyhyyskortin ottaminen esille on yhtä inhottava, kuin seniorikortin esiin kaivaminen.
– Myöskään tilanne toisinpäin ei ole järin nättiä. Emme useinkaan tiedä toisten taustoja miten ja miksi ovat siinä tilanteessa. Kysyminen olisi jälleen se vaihtoehto sille syyllistämiselle. Toisaalta on hyvä ajatella siten, että jos jollain on sitä rahaa mitä käyttää niin antaa käyttää. Sillä on positiivinen vaikutus. Nimittäin työllistäminen. Antaa rahan kiertää. Se valtion kassa ja eri instanssit tarvitsee sitä rahaa pyöriäkseen. Onhan tämä siis kuitenkin winwin tilanne.
– Joku on saattanut tinkiä monestakin asiasta säästääkseen joulua varten. Jotta hän silloin saa itselleen ja perheelleen jotain toivottua. Toinen säästänyt pitkään ja on itse iloinen miten on saanut toteutettua jotain. Tuleekin joku tylysti ja lyttää. Lyttäsitkö samalla toisen joulumielen, onnistumisen ilon?
– Kaikilla ei vaan ole kaikkea. Kaikilla ei ole varaa samoihin asioihin.
– Taloudelliseen heikkoon tilanteeseen on monta syytä. Harvapa meistä on vapaaehtoisesti taloudellisesti köyhä. Tuskinpa kukaan rankan sairaushistorian omaava haluaa kuulla (jopa toistuvasti) mene töihin, tee jotain, itsepä olet tuohon jamaan itsesi saanut, kouluttaudu, tee sitä, tee tätä!
Yleisesti: Juhlitaan joulua ei tavoin ja annetaan jokaisen viettää omanlaisensa joulu. Vaikka se poikkeaisi siitä itselle tutusta niin se ei ole väärä tapa.
– Moitteet ja syyllistämisen sijaan voisi kiittää erilaisuuden tarjoamisesta. Kenties saitkin hyvä idean.
– Itse suosin aiheen kokonaisvaltaista sivuuttamista jos siihen ei ole mitään sanottavaa, mitään kirjoitettavaa. En halua uhrata omaa aikaani asiaan, joka nostattaa ehkä sitä negatiivista tunnetta.
– jos tunsit pienen pistoksen sydämessä, niin kirjoitukseni on toiminut.
Itse kukin meistä aina paikoin sortuu mokiin. Allekirjoittanut itsekin. Anteeksi pyytäminen ja kiittäminen ei maksa mitään. Ilmainen, mutta antaa paljon. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole loukata ketään. Tavoitteeni on puhtaasti herättää ja salainen toive, että ahaa elämys iskee.
Kohti viikonloppua, viimeinen viikonloppu ennen jouluaattoa. Sieltä se vaan tulee taas.
Joulun taika, yhteinen aika. Se mieliin jää, ja läheiset nää.
Punatonttu toimesta.
Punatonttu
