Joko olette ehtineet käymään siellä Weisteen myymälässä?
Aivan ihana paikka. Itsellä ollut niin kiire etten kertakaikkiaan ole ehtinyt. Onhan tässä aikaa toki. Eniten tietysti sitä pohtii et olisiko jotain itselle mieluista, ja jota ei myytäisi loppuun. Sepä se siinä pahin pelkoni. Ei sillä et ilmankin pärjää, kun kaikkea jo on ennestään.
Niin se taas on syyskuun vika päivä. Tämäkin kuukausi meni vähän huomaamatta ohi. Mut ollaanpa taas askeleen lähempänä joulua. Eipä muuten kauaa niin alkaa pikkujoulut. On varmasti monelle odotettu ja ennen kaikkea yrittäjille (tietyn alan) syksyn kassanvirran kasvua.
Usein saa lukea miten ihmiset toivovat paikkakunnalleen tiettyjä liikkeitä, palveluita jne. Kivahan se olisi tietenkin olla sitä ja tätä. Se toki tarkoittaa myös sitä, että niitä käytetään. On koomista toivoa esimerkiksi kasvisravintolaa jos sitä ei sitten käytä. Ollenkaan. Toki on myös se toinen puoli eli se kasvisravintolan avaaminen ei riitä. Pitää olla laadukasta ja tasalaatuista ruokaa. Tämä pätee kyllä kaikkii ruokapaikkoihin, mutta valitettavasti edelleen on niitäkin et riippuu kuka on töissä (ja mitä tilaa jos ollenkaan) vai tullaanko toisella kertaa uudelleen.
Mitäpä muuten jos tänä jouluna laittaisi kullanvärisen joulukuusen?
Joulun taika, yhteinen aika. Se mieliin jää, ja läheiset nää.