Kun koti alkaa näyttämään siltä mitä halusit. Palat loksahtavat paikoilleen. Pitkä matka takana tässä projektissa. Maaliviiva häämöttää.
Kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Huonekaluissa joutunut tekemään muutoksia, koska tuotteita ollut loppu ja saatavuus ei ole ollut varmaa. Osassa odotusaika olisi ollut luvattoman pitkä. Ja tällä todellakin tarkoitan pitkä. Puhutaan ensi keväästä tai kesästä.
Keittiö on ihana. Se on juuri sellainen mitä mielessäni olen kuvitellut. Vaikka kuinka suunnittelet ja hahmottelet, niin itselle ei ainakaan piirry se lopullinen visio sellaisena mitä se sitten on livenä. Voisi vain istua ja tuijottaa loputtoman kauan.
Vierashuone on täydellinen. Paljoa ei tavaraa ole, mutta riittävästi. Ei sen tilan tarpeisiin paljoa vaadita. Vähän, mutta vaikuttava tilana. Sellainen, joka kuitenkin sallii vielä hyvinkin vielä jotain hankintoja itse tilaan.
Ja monia muita huoneita.
Suurin vaikuttaja on piha. Maisemat mitä näen. Se on sellainen tv-sarjojen unelma. Istut aamusella pihalla tai sisällä ikkunan ääressä. Katselet sitä mieletöntä luonnon tarjoamaan kauneutta. Edessä on paljon eri näkymiä, mutta silti ei mitään. Puhelimen äänimerkki lopettaa nopeasti tämän ihastelun ja on aika palata töihin. 🙂
Kaivaisinko joulukuusen paketista, kasaisin sen, koristelisin ja lopulta ihastelisin sitäkin. Valitettavasti siihen ei pysty. Ei vielä. Sen aika on pian.
Seuraavalla kerralla jotain muuta. Tästä on hyvä jatkaa.
Joulun taika, yhteinen aika. Se mieliin jää, ja läheiset nää.
Punatonttu
