Kirjauksia on tehty. En ole laskenut yhteissummaa mitä mennyt tähän asti. Päätin, että vasta sitten kun on kaikki.
Alkon tilaus mietitytti edelleen, mutta kirjasin kaiken. Onpa sitten sekin laitettu. Mikään ei poissulje sitä, että se kohta eriteltäisiin loppupeleissä.
Eräästä osiosta kyselin perheenjäseneltä, että onkohan hänellä mitään arvioita mitä mennyt. Veikkaus ei osunut kohdalle. Ei edes lähelle. Osuus oli haastava, mutta kertoi myös sitä miten vaikea on mutulla tehdä “tiedän paljon menee”.
Olen tyytyväinen itseeni siinä, että olen tosiaan jaksanut ja muistanut merkitä. Ei ole tullut sitä myöhemmin sitten ja silloin myöhemmässä vaiheessa ei välttämättä muista mitä kaikkea oli. Varsinkaan ruokahankinnoissa. Ne tulee valtaosin siinä normaalin arjen ruokaostoksien mukana.
Jatketaan tästä hyvin alkanutta kirjausta.
Joulun taika, yhteinen aika. Se mieliin jää, ja läheiset nää.