Se on ihan juuri näillä näppäimillä niin joulukuu. Sitä saa avata luukkuja joulukalenterista.
Eilen käytiin hakemassa paketteja. On tullut tilattua useammasta paikkaa. Paketteja olikin sitten hajautettuna aikamoisella säteellä. Tehtiin selkeä suunnitelma mistä aloitetaan. Olipa ajolenkki. Pakko oli kirjata kaikki yhteen paikkaan ylös, että muistaa hakea ihan jokaisen. Jo ihan siksi, ettei itseltä jää mitään noutamatta + et saa vapautettua lokeron/hyllytilan seuraavalle. Moni paikka onkin nyt peräänkuuluttanut sitä nopeaa noutoa kun niitä paketteja tosiaan tulee.
Eilen sain kirjoitettua myös joulukortit. Eipä ole montaa enää kelle lähettää. Muutama tärkeä henkilö saa kortin. Kyllä ne vaan tasaisesti vähenee. Paikoin mietin, että pitäisikö luopua tuosta. Duunaat kortteja tunnin jos toisenkin. Samalla mietit, että moniko näistä löytää oikeasti perille ja moniko Posti taas hukkaa.
Huomenna onkin jo taas perjantai. Viikko hujahti ihan lähes huomaamatta. Viikonlopulle ei tainnut olla mitään suunnitelmia. Ei kaiketi ainakaan mitään menoja. Ei ainakaan vielä sovittuja. Kotona olisi tosin vähän puuhattavaa. Ei mitään pakollista, mutta sellaista minkä haluaa tehdä ja sitten pois alta, ja sitä myötä pois mielestä kummittelemasta.
Piha on saatu varsin tunnelmalliseksi. Tykkään katsella valosarjoja ja lyhtyjä. Lyhtykynttilöitä onkin palanut reippaasti. Ei ole tainnut koskaan aiemmin näin paljoa. Lienee alkuinnostusta.
Tästä siirrytään kohti joulukuuta ja viimeisiä valmisteluita.
Mukavaa viikonloppua 🙂
Joulun taika, yhteinen aika. Se mieliin jää, ja läheiset nää.
Punatonttu
