Kinkkua kerrakseen
Kylläpä oli hyvää. Nyt on hetkeksi turrutettu kinkkuhimot. Vieraita oli yökylään asti. Yhdessä vietettyä aikaa ruokaillen ja pelaten.
KAJ 2
Sain tuon lehden. Olipa pettymys. Tämä lehti herätti keskustelua meillä vieraiden kanssa. Meitä oli joukko sekasyöjien ja jokainen meistä syö kasviksia. Miksi ruokaa pitää nimetä eläinperäisesti, jossa ei ole eläintä lainkaan?
Vegeankka? Punajuuriporo? Valetonnikalatahna? – olisi varmasti näillekin löytynyt ihan paremmat nimet. Valetonnikalasta voisi joku sanoa, että bonniittia siis.
Vuosia sitten hitiksi noussut porkkala on aika osuva kuvaamaan tuotetta.
Vain kalat ja lihat puuttuu. Teen usein meillä kotona ruoaksi esimerkiksi kasvispaistosta tai kasvispiiras. Ehkä näistäkin voisi sitten tulla poropiirakka jne.
Kaupoissa tulee katsottua mitä uutta aina tulee markkinoille. Myös niitä mitä ei itse valikoi. Uteliaisuus ja kiinnostus ruokiin ja ruoanlaittoon on niin kova.
Mutta palatakseni itse tuohon lehteen, niin kovin vaisuksi jätti. Ohkaselta vaikutti myös edeltäjiin verrattuna. Muutama kiva kuva ja onnistuneet astiavalinnat. Kuvien tunnelma siis onnistuneet paikoin. Kansikuva oli osin nätti, mutta samalla synkkä. Ilo ja valoisuus puuttui. Toki kansi kuvastanee normaalia odotusta niin sanotusta mustasta joulusta. Tulipa kuitenkin perehdyttyä tähänkin.
Onneksi on osunut kohdalle muita omaan makuun sopivia lehtiä, ja onhan noita vielä tulossa aika kuva määrä. Toivottavasti kuitenkin tuo lehti tarjoaa isolle massalle uutta ja on antoisa paketti.
Ihanaa sunnuntaita just sulle 😊
Joulun taika, yhteinen aika. Se mieliin jää, ja läheiset nää.
Punatonttu
