Miksi jouluna ostetaan lahjoja?
Joulu on ihana aika, jolloin pääsemme yllättämään ja ilahduttamaan lahjoilla perheenjäseniä, ystäviä, työkavereita ja etenkin lapsia, joille jouluaika luo ehdottomasti lapsuuden ihmeellisimmät ja maagisimmat muistot. Jos kuulut väestön käytännöllisimpään kategoriaan, hankit aina kaikki joululahjat etukäteen ja otat mahdollisesti kaiken hyödyn irti vuoden aikana tapahtuvista alennuskampanjoista. Suurimmalle osalle meistä joululahjojen ostaminen tuo kuitenkin jonkinlaista stressiä ja päänvaivaa, sillä lahjojen hankkiminen jää usein viime tippaan, ja vuoden lopussa mielikuvitus ja energia tuppaavat yleensä olemaan melko matalalla tasolla. Hyviä ja persoonallisia joululahjaideoita etsiessä voi ammentaa inspiraatiota esim. ReviewsBird-sivustolta, josta saa hyvät joululahjavinkit sekä monipuolista palautetta verkkokaupoista, joista kyseiset lahjat saattavat löytyä.
Mistä joululahjat keksittiin?
Kuten kaikki tiedämme, joulun vietto muodostuu hyvin erilaisista perinteistä, joista osa juontaa juurensa kristinuskosta tai muista uskonnoista ja toiset taas ankkuroituvat vahvasti eri maiden kulttuureihin ja tiettyihin aikakausiin. Myös joululahjojen antaminen on kehittynyt vuosisatojen kuluessa eri käytänteiden yhdistelmästä, sillä tämän tavan takana on niin antiikin Rooman juhlamenoihin liittyvät rituaalit kuin Keskiajan kristilliset tulkinnat Jeesus-lapsen syntymän merkityksestä ja viktoriaanisen aikakauden ”modernit” keksinnöt.
Juhlimme joulua samaan aikaan, jolloin antiikin roomalaiset viettivät talvipäivänseisaukseen liittyvää Saturnalia-juhlaa. Näihin juhlamenoihin sisältyi mm. Saturnukselle tehtävät uhraukset, pitkään jatkuva bilettäminen runsaasti katetuilla buffet-pöydillä sekä lahjojen antaminen. Monet kristityt uskovat, että joululahjojen antaminen on luonnollista jatkoa tarinalle, jossa kolme itämaan tietäjää toi Jeesus-lapselle lahjaksi olibaanihartsia, kultaa ja mirhaa. Useissa Euroopan maissa joululahjaperinne kytkeytyy myös 300-luvulla eläneeseen ja amerikkalaisen Santa Clausin hahmon inspiroineeseen Pyhään Nikolaukseen, joka tunnettiin ihmeiden tekijänä ja joka legendan mukaan toi hyville lapsille appelsiineja, kun taas huonosti käyttäytyville kakaroille hän jätti vain hiilikimpaleita.
1500-luvulta alkaen joululahjojen antaminen etenkin lapsille kehittyi Euroopassa oikeaksi jouluperinteeksi, ja monille köyhille maanviljelijäperheille tämä oli melkeinpä vuoden ainoa aika, jolloin he saattoivat odottaa jotain hyväntekeväisyyseleitä paikalliselta eliitiltä. Englannin kuningas Henrik VIII, joka ei kuitenkaan kuulunut Euroopan köyhälistöön, lisäsi joululahjaperinteeseen vähän kilpailuhenkimeininkiä, sillä hän kehotti alamaisensa lahjoittamaan hänelle jouluksi mitä loisteliaampia esineitä – näiden arvokkaiden lahjojen kautta maan aateliston oli tarkoitus todistaa hänelle lojaalisuutensa.
Meille tuttu ”perhejuhla”-käsite, jonka moni liittää joulun viettoon, tulee taas mitä todennäköisimmin 1800-luvun New Yorkista, johon eurooppalaiset siirtolaiset toivat mukanaan kotimaansa jouluperinteet. Rikollisjengien hallitsema New York ei siihen aikaan edustanut maailman turvallisimpia paikkoja, minkä seurauksena joulusta tuli enemmän oman perheensä kanssa kotioloissa vietettävä juhla kuin antiikin ajoista tai Henrik VIII:n hovista tuttu julkinen fiesta.
Vielä kuningatar Victorian aikakaudella joululahjoiksi annettiin usein hedelmiä, pähkinöitä, makeisia ja pieniä käsintehtyjä esineitä. 1900-luvulla nopeasti kehittyvän kuluttajakapitalismin myötä joulu sai kuitenkin uusia kaupallisia piirteitä, ja siitä alkaen valmistajat ja kauppiaat ovatkin käyttäneet hyvin paljon resursseja joululahjojen valmistamiseen ja markkinointiin.
Joululahjojen psykologiaa
Pitkälle harkitulla, hyvin valitulla ja persoonallisella joululahjalla voi olla hyvin suuri merkitys niin lahjansaajalle kuin lahjanantajallekin. Annammehan usein lahjoja täysin altruistisista syistä, odottamatta mitään vastaan – moni meistä on takuulla löytänyt nostalgisen yhteyden omaan sisäiseen lapseensa katsoessaan kuinka oma (ulkoinen) lapsi avaa silmät innosta loistaen joulupukin tuomia lahjoja ja miettii vielä viimeistä kertaa, vastaako lahja niitä hartaita toiveita, jotka hän oli sepustanut joulupukin kirjeeseen. Lahjojen antaminen kuuluukin ihmispsykologian tärkeimpiin osa-alueisiin – tällä tavalla kerromme muille tunteistamme ja sitä kautta vaalimme ja vahvistamme ihmissuhteitamme. Lahjojen käyttäminen viestintäkanavana näkyy myös siinä, että liitämme lahjoihin usein symbolisia merkityksiä ja tulkitsemme lahjojen takana olevia ajatuksia ja aikomuksia. Useiden tutkimusten mukaan lahjojen antaminen auttaa ihmisiä kehittymään tunnetasolla, ja syvään juurtuneet yhteiskunnalliset ja psykologiset aspektit, jotka liittyvät lahjan antamisen rituaaleihin, määrittelevät jopa hyvin pienten lasten käyttäytymistä ja ajatusmaailmaa.
Joululahjat 2000-luvulla
Nykyaikana puhumme yhä enemmän siitä, kuinka ylikulutusta pitäisi välttää ja keskittää shoppailunsa mahdollisuuksien mukaan ympäristöä säästäviin ja kestävän kehityksen mukaisiin tuotteisiin. Yhtä tärkeäksi asiaksi on monelle muodostunut Marie Kondon tuoma filosofia, joka kehottaa välttämään kotinsa täyttämisen turhilla vaatteilla, kirjoilla ja muulla roinalla. Moni meistä on varmaankin joskus tuskaisena miettinyt mitä tekisi sille kauhealle maljakolle, jonka on saanut joululahjaksi työkaveriltaan ja joka ei millään sovi kodin sisustustyyliin. Tai kenelle voisi lahjoittaa eteenpäin sen järkyttävän ison lelun, jonka lapsi on saanut sukulaiselta, ja joka ei kiinnosta lasta yhtään vaan ainoastaan vie hirveästi tilaa.
Minimalistinen lähestymistapa joululahjoihin ei missään nimessä tarkoita sitä, että joulusta pitäisi viedä kaikki ilo ja taika pois. Voimme edelleen nauttia upeista lahjoista ja kauniista eleistä, kunhan valitsemme lahjat tietoisesti ja vältämme selvästi materialististen turhuuksien lahjoittamisen. Kyseessä voisi olla vaikka aineeton lahja kuten inspiroiva elämys, elämää helpottava käytännöllinen palvelu tai vapaasti räätälöitävissä oleva lahjakortti, jonka lahjansaaja voi käyttää omien tarpeidensa mukaisesti. Kulutuskapitalismin ja jatkuvasti kasvavan nettishoppailun positiivisia puolia on myös se, että meillä on ennennäkemättömiä mahdollisuuksia mitä tulee omaperäisten ja eteenkin tarpeellisten lahjojen valitsemiseen. Paras joululahja on ajatuksella hankittu!
[…] Jouluna ei tarvitse olla yksin. […]
[…] kristinusko alkoi levitä, joulun juhla sai uuden merkityksen. Joulu tuli merkitsemään Jeesuksen […]