Joulun tuoksu saapuu uuni- ja piparkakkutalon rinnalle kuuman glögin höyryssä, kun mausteet sulautuvat juomaan ja mieli lämpenee. Glögi on ollut osa pohjoismaista talviperinnettä jo vuosisatojen ajan, alun perin hevosten vetämillä postireiteillä kulkevien viestinviejien ja ratsastajien kalpeita käsiä lämmittämäksi. Nykyään se on olennainen osa suomalaista joulua, joka leijailee glögikattauksista ja saa väritytyn muiston aikaan jo lokakuusta lähtien.

• Glögiä on nautittu Pohjoismaissa ainakin 1500-luvulta.
• Se kulkeutui Suomeen Ruotsista 1800-luvun lopulla, kielenä sana “glögi” tulee ruotsin “glögg”-termistä.
• Suomessa glögi yleistyi 1960-70-luvuilla koko kansan juomaksi, erityisesti Marli lanseerasi kaupallisen glögin jo 1954.

Glögin makumaailma syntyy kanelista, neilikasta, kardemummasta ja inkivääristä sekä joskus sitrushedelmien kuorista ja pomeranssista. Kypsytetty mausteliemi sekoittuu viiniin, mehuun tai alkoholiin juuri oikealla hetkellä antaen lämpimän juoman saada hentoa suloisuutta. Valmiit kaupalliset glögit pohjautuvat usein rypäle- tai mustaherukkamehuun ja välttävät liian korkean alkoholipitoisuuden.

• Tyypilliset mausteet: kaneli, neilikka, inkivääri, kardemumma, pomeranssi.
• Pohjaa saatetaan käyttää viiniä, mehua tai väkevämpää alkoholia.
• Myynnissä myös alkoholittomia valmiita glögejä.

Sisältää ripauksen historiaa, lämpöä ja yhteistä juhlaa – glögi on kuin juoma, joka puhuu joulun kieltä.

Historia

Glögin tarina on kulkeutunut antiikin ajoista läpi Euroopan, mutta ruotsalaisena jouluperinteenä se vakiintui jo 1800-luvulla. Viinin luontaisesta hapettumisesta sai apua mausteiden tuomisesta pintaan, kun viini sekoitettiin mausteiden ja sokerin kanssa, ja annettiin liota – ensimmäisiä glögin kaltaisia juomia on kuvattu jo 300-luvulta alkaen.

Suomessa glögi sai alkunsa diplomaattipiirien kautta – rouva toi Ruotsista maahamaisuhteiden seurauksena maustettua juomaa vuonna 1929, ja Marli lanseerasi ensimmäisen kaupallisen glögin 1954. Siitä muodostui merkittävä osa suomalaista joulua, kun se voimistui 1960-luvulla koko kansan perinteeksi.

Blossa-glögi seuraa ruotsalaista perinnettä pitkällä historian linjalla: juoman resepti on peräisin 1895 ja valmistus perustuu Grönstedtsin viinikaupan salaisiin mausteisiin, joita on vaalittu yli 150 vuoden ajan. Brändi lanseerattiin virallisesti 1993, ja vuodesta 2003 lähtien on julkaistu vuosittain uusi maku – laajentaen glögin tarinaa ja keräilyarvoa.

• Eurooppalaisia versioita glögistä esiintyy antiikin ajoista lähtien.
• Suomen glögi-perinne alkoi 1929, kaupallisesti vuodesta 1954.
• Blossa: resepti 1895, brändi 1993, vuosittaiset maut vuodesta 2003.

Kolmikentäinen historia kytkee kansan, kulttuurin ja brändin yhteen glögin lämpimässä juomassa.

Ravintola­tason glögi

Ravintoloissa glögi kohoaa juhlahetkien juomaksi – mietoja, lämpimiä sekä intensiivisiä versioita, joihin on käytetty viinejä, liköörejä ja käsintehtyjä maustesekoituksia. Suositut “restaurant glögg”-versiot ovat usein miedompia, jotta ne sopivat herkempien makujen seuraksi. Ruotsalaisessa Blossa-perinteessä oli jo vanhastaan restaurant- eli ravintolaglöggi, jossa alkoholia oli vähemmän

• Käytetään mieto viini- tai alkoholipohja.
• Maustesekoitus valitaan ravintolaympäristön tunnelmaan sopivaksi.
• Tarjoillaan usein mantelit ja rusinat erikseen annosta kohottamaan.

Ravintolat nostavat glögin kohottamalla sen osaksi kokemusta – ei vain juomaksi, vaan tunnelman luojaksi.

Glögit kaupoissa

Kaupoista löytyy nykyään laaja valikoima glögejä: perinteisiä, gluteenittomia, alkoholittomia, hedelmäisiä ja makuyhdistelmiä. Marli toi markkinoille ensimmäisen glögitöntä versiota jo vuonna 1954, ja valikoima on kasvanut jatkuvasti.

Blossa puolestaan julkaisee joka syksy uuden vuosikertaglögin, eri makuun ja ulkoasuun painottuen – mukaan lukien alkoholittomat versiot K-ryhmän kaupoissa ja vuosikertalämpimät erikoistuotteet Alkoissa. Esimerkiksi Blossa 23 juhli 20-vuotista vuosikertaglöggin historiaa ja julkaisi ensimmäistä kertaa myös alkoholitoman version.

• Marli: kaupallinen glögi alkoi 1954, valikoima laajeni vuosikymmenien saatossa.
• Blossa vuosikertaglögi: uusi maku ja design vuosittain vuodesta 2003, alkoholittominakin.
• Alkon ja K-ryhmän myyntikanavat vaihtelevat alkoholipitoisuuden ja tuotteen mukaan.

Kauppojen hyllyillä glögi muodostaa kirjavan jouluvalikoiman – perinteestä innovaatioon ja alkoholin eleganssiin.

Blossa 25-vuosikertaglögi vie makumatkalle Alppien huipuille

Tänä vuonna Blossa suuntaa virtuaalisesti Alpeille – ja tuo kotoisen glögin ja alppimaiseman yhteen. Blossa 25 on rypälepohjainen vahva glögi, joka hyödyntää sitruunankuorta, kuivatettua pomeranssia ja granskotteja tuodakseen metsän ja vuoriston vivahteita lasiin. Neilikka vahvistaa luonnon tunnelmaa. Tätä versioita on saatavana myös alkoholittona.

Yhteistyö Rörstrandin kanssa nostaa jo pullon muotoilun esseelliseksi osaksi elämyksen kokemista, kun Rörstrandin muotoilu tuo esiin Alppien luonnon ja perinteisen ruotsalaisdesignin yhdistelmän.

• Rypälepohjainen, voimakkaampi glögi Alppien tunnelmalla.
• Mausteena sitrushedelmät, granskot ja neilikka.
• Alkoholiton versio tarjolla lisäksi, kaunis Rörstrand-muki.

Blossa 25 on kuin makumatka – Alponeidon idylli nousee lasista, olitpa sitten kodin lämmössä tai glögituokion äärellä.

Kotona tehty glögi

Kotikäytössä glögi valmistuu helposti ja lämpimästi – mielellään pannulla tai kattilassa. Mausteet – kanelitanko, neilikat, inkivääri, kardemumma ja pomeranssinkuori – haudutetaan kuumassa vedessä, seos siivilöidään ja siihen lisätään viiniä tai mehua, makeutta sokerilla sekä haluttaessa mantelit ja rusinat tarjoiluhetkellä. Alcoholillisissa versioissa suositaan varovaisuutta kuumentamisessa, etteivät aromit kärsi.

• Valitse mausteet: kaneli, neilikka, kardemumma, inkivääri, sitruskuoret.
• Kuumenna, hauduta, siivilöi ja lisää viini/mehu/sokeri.
• Tarjoile mantelit ja rusinat sekaan, lämmin ja pehmeä kokonaisuus.

Koti-glögi syntyy vaivattomasti, ja sen tuoma lämpö ja tuoksu tekee joulun.

Glögin seuraksi kelpaa

Glögin nautinto syvenee, kun lasin seuraksi valitaan täydellinen kumppani – lämpimän juoman rinnalla voi tarjoilla piparkakkuja, rusinapullia, tryffeleitä tai vaikkapa juustotarjontaa. Täyteläinen glögi tasapainottaa suolaista tai makeaa, ja aromikkaat yhdistelmät kohoavat yhdessä.

• Piparkakut ja glögi – klassinen, kanelinen symbioosi.
• Mantelit ja rusinat – tekstuuria ja makeutta.
• Juustotarjotin tai suklaakonvehdit – aikuisen glögielämys.

Glögin lämmössä maku elää ja hetkessä on jotain täydellistä – suussa, sydämessä, joulun kirkkaudessa.