Joulupöydän suunnittelu alkaa usein yhdestä käytännöllisestä kysymyksestä: minkä verran ruokaa per henkilö joulu todella vaatii? Runsas kattaus kuuluu monen perheen perinteisiin, mutta ylimitoitettu ostoslista täyttää helposti jääkaapin ja kasvattaa ruokahävikkiä. Sopiva kokonaismäärä riippuu tarjottavien ruokien lukumäärästä, vieraiden ruokahalusta ja siitä, aiotaanko samoja ruokia syödä myös joulupäivänä.

Hyvä lähtökohta yhdelle joulun pääaterialle on noin 400–500 grammaa suolaista ruokaa aikuista kohden. Martat arvioi yhden ruokailukerran kokonaismääräksi noin 300–400 grammaa henkeä kohden, kun taas K-Ruoka käyttää runsaan juhlabuffetin ohjeellisena määränä noin 500 grammaa. Molemmat arviot toimivat, sillä kevyessä joulupöydässä riittää pienempi määrä ja laajassa noutopöydässä tarvitaan hieman enemmän valinnanvaraa.

Kattaus ratkaisee määrän

Jouluruoan kokonaismäärä ei tarkoita sitä, että jokaista ruokalajia pitäisi varata suuri annos jokaiselle vieraalle. Runsaassa pöydässä ihmiset ottavat tavallisesti pieniä maistiaisia useista ruoista, ja osa tarjottavista jää joiltakin kokonaan väliin. Kolmen laatikon, kinkun, usean kalan, rosollin, salaattien ja leipien kattaus vaatii siksi pienemmät tuotekohtaiset annokset kuin yksinkertainen kinkku- ja laatikkoateria.

Joulupöydän suunnittelija voi jakaa noin 500 gramman kokonaisuuden esimerkiksi 150 grammaan laatikoita, 100–150 grammaan pääruokaa, 50–100 grammaan kalaa ja loppuihin lisukkeisiin. Tarkka jako muuttuu perheen tapojen mukaan, eikä yhtä oikeaa kaavaa ole olemassa. Kalapöydän ystävät tarvitsevat enemmän kalaa, kun taas kinkkua vain jouluna syövä seurue voi ottaa sitä tavallista reilummin.

Lapset syövät yleensä selvästi aikuisia pienempiä annoksia, joten heidän määränsä voi laskea noin puoleksi aikuisen annoksesta. Teini-ikäinen voi puolestaan syödä aikuisen annoksen tai jopa enemmän, etenkin silloin, kun pöydässä on tuttuja suosikkeja. Vieraslistan ikärakenne kertoo siksi enemmän kuin pelkkä henkilömäärä.

Kinkkua kohtuudella

Joulukinkun koko aiheuttaa helposti eniten pohdintaa, koska kaupan kinkut näyttävät pakkauksessa pienemmiltä kuin paistettu kinkku jääkaapissa. Luuton kinkku sopii pieneenkin talouteen, ja valmiiksi kypsä tai viipaloitu kinkku vähentää ylimääräisen ruoan riskiä. Raaka kinkku menettää paistamisen aikana painoaan, minkä lisäksi kamarasta ja rasvasta syntyy osuus, jota ei yleensä syödä.

Runsaassa joulupöydässä kypsää kinkkua voi varata noin 100–150 grammaa aikuista kohden yhdelle aterialle. Raakaa luutonta kinkkua tarvitaan käytännössä noin 200–250 grammaa henkeä kohden, jos kinkkua syödään useana päivänä ja sitä halutaan hieman tähteeksi. Luullinen kinkku vaatii suuremman lähtöpainon, koska luu kasvattaa kokonaispainoa mutta ei syötävän lihan määrää.

Neljän hengen seurue pärjää usein noin kahden tai kolmen kilon pienellä kinkulla, jos joulupöydässä on myös kalaa ja muita pääruokia. Kahdeksan hengen seurueelle sopiva koko voi olla noin neljästä kuuteen kiloa sen mukaan, kuinka monena päivänä kinkkua syödään. Suuri kinkku kannattaa ostaa vain silloin, kun tähteille on valmiiksi mietitty käyttöä keitoissa, piirakoissa, pastoissa tai leivissä.

Laatikot täyttävät nopeasti

Joululaatikot muodostavat yllättävän suuren osan aterian kokonaispainosta, vaikka kutakin laatua otettaisiin vain pieni kauhallinen. K-Ruoka suosittelee varaamaan laatikoita yhteensä noin 150–200 grammaa henkilöä kohden. Kolmen laatikkolajin pöydässä määrä tarkoittaa noin 50–70 grammaa kutakin laatikkoa yhdelle ruokailijalle.

Neljälle aikuiselle riittää yhdelle aterialle yhteensä noin 600–800 grammaa joululaatikoita. Kaksi tavallista 350–400 gramman rasiaa voi siis riittää, jos pöydässä on useita muitakin lisukkeita. Kolmea laatua tarjoileva voi valita pienet pakkaukset tai jakaa suuremmat rasiat eri aterioille.

Laatikoiden menekki vaihtelee tavallisesti enemmän kuin kinkun menekki. Porkkanalaatikko voi loppua lapsiperheessä nopeasti, mutta lanttulaatikkoa saattaa kulua vain muutama lusikallinen. Perheen aiempien joulujen suosikit kannattaa kirjata muistiin, sillä käytännön havainto antaa seuraavaa joulua varten tarkemman arvion kuin yleinen annostaulukko.

Kalaa pieninä annoksina

Joulun kalapöytä näyttää helposti runsaalta, vaikka yksittäisiä kalalajeja olisi tarjolla vain pieni määrä. Graavilohi, kylmäsavukala, lämminsavukala, sillit ja silakat ovat voimakkaan makuisia, joten niitä syödään yleensä vähemmän kuin varsinaista pääruokaa. Kolme tai neljä huolella valittua vaihtoehtoa riittää tekemään kattauksesta monipuolisen.

Graavi- ja kylmäsavukalaa voi varata noutopöytään yhteensä noin 30–80 grammaa henkilöä kohden. Pienempi määrä riittää silloin, kun tarjolla on useita kalalajeja ja kinkku toimii aterian pääruokana. Suurempi määrä sopii tilanteeseen, jossa kala on joulupöydän tärkein osa tai seurueen tiedetään pitävän erityisesti kalasta.

Silliä ja silakkaa tarvitaan yleensä vain muutama pala henkilöä kohden. Pieni purkki voi riittää usealle vieraalle, jos tarjolla on samanaikaisesti muitakin kaloja. Kalat kannattaa nostaa pöytään pienissä erissä, jotta ne eivät lämpene pitkän ruokailun aikana.

Salaatit ja lisukkeet keventävät

Rosolli, vihersalaatti, sienisalaatti ja keitetyt perunat täydentävät joulupöytää, mutta niidenkin määrässä kannattaa huomioida tarjottavien kokonaisuus. Rosollia voi varata noin 50–100 grammaa henkilöä kohden, kun se on yksi monista lisukkeista. Keitettyjä perunoita riittää usein kaksi tai kolme pientä perunaa aikuiselle.

Sienisalaattia, italiansalaattia tai muuta täyteläistä lisuketta tarvitaan yleensä vain noin 30–50 grammaa henkilöä kohden. Raikas vihersalaatti voi olla määrältään hieman suurempi, sillä se tasapainottaa suolaisia ja raskaita jouluruokia. Kastikkeita ja sinappia kannattaa annostella pöytään pienissä astioissa, joita täydennetään tarpeen mukaan.

Leipää voi varata noin kaksi viipaletta henkilöä kohden, jos pöydässä on kalaa, mätiä tai levitteitä. Saaristolaisleipää kuluu usein vähemmän kuin tavallista leipää, koska se on makeaa, tiivistä ja täyttävää. Voi, levitteet ja juustot säilyvät paremmin, kun vain osa pakkauksesta nostetaan kerrallaan tarjolle.

Jälkiruoka tarvitsee tilaa

Jouluruokailu jatkuu usein kahvilla, tortuilla, pipareilla, suklaalla ja jälkiruoalla. Suolaisen ruoan määrä kannattaa pitää maltillisena, jos aterian jälkeen tarjotaan täyteläinen kakku tai suuri jälkiruokapöytä. Vieraat jaksavat nauttia makeista herkuista paremmin, kun pääateria ei täytä lautasta ääriään myöten.

Riisipuuroa voi varata noin 2–2,5 desilitraa henkilöä kohden silloin, kun se tarjoillaan omana aterianaan. Jälkiruokana pienempi, noin 1–1,5 desilitran annos riittää tavallisesti hyvin. Luumukiisseliä, sekahedelmäkeittoa tai muuta lisuketta tarvitaan noin puoli desilitraa annosta kohden.

Joulutorttuja voi laskea yhden tai kaksi kappaletta aikuista kohden, mutta runsas makeisvalikoima vähentää torttujen menekkiä. Pipareita riittää muutama kappale vierasta kohti, jos pöydässä on myös kakkuja ja konvehteja. Kahvia voi varata noin kaksi kupillista aikuista kohden, mutta iltaan jatkuvassa vierailussa kulutus voi kasvaa.

Kaksi joulupäivää muuttavat laskelman

Jouluaaton ruokia syödään monessa kodissa uudelleen joulupäivänä, joten ostoslista kannattaa rakentaa aterioiden eikä pelkkien vieraiden mukaan. Neljän hengen perhe tarvitsee kahdelle täydelle aterialle enemmän kuin kahdeksan vierasta yhdelle aterialle. Kaikkia ruokia ei silti tarvitse kaksinkertaistaa, koska ensimmäisen kattauksen jälkeen menekki tunnetaan jo paremmin.

Marttojen neljälle henkilölle suunnitelluissa joulumenuissa ruokamäärät voidaan mitoittaa niin, että tarjottavaa riittää noin kahdelle aterialle. Käytännöllinen tapa on valmistaa osa ruoista valmiiksi mutta nostaa pöytään vain yhden aterian arvioitu määrä. Loput säilyvät kylmänä ja hyvälaatuisina seuraavaan tarjoiluun.

Toisen päivän ateria voi olla ensimmäistä kevyempi. Kalat, laatikot ja kinkku maistuvat edelleen, mutta pöytään ei välttämättä tarvita kaikkia salaatteja, kastikkeita ja alkupaloja uudelleen. Pienempi kattaus vähentää myös tunnetta siitä, että samoja ruokia on pakko syödä monta päivää.

Käytännöllinen ostoslista

Seuraava määräarvio sopii kuudelle aikuiselle, kun joulupöytä on monipuolinen ja ruokaa varataan yhdelle runsaalle aterialle. Määrät ovat suuntaa antavia, joten suosikkiruokia voi lisätä ja vähemmän suosittuja vähentää. Lapset voi huomioida noin puolikkaina annoksina, elleivät he syö jo aikuisen annoksia.

• Kypsää kinkkua tai muuta pääruokaa noin 600–900 grammaa
• Joululaatikoita yhteensä noin 900–1 200 grammaa
• Graavi- ja savukaloja yhteensä noin 250–450 grammaa
• Silliä ja silakkaa yhteensä noin 200–300 grammaa
• Rosollia tai muuta juureslisuketta noin 300–500 grammaa
• Sienisalaattia tai muuta täyteläistä salaattia noin 200–300 grammaa
• Keitettyjä perunoita noin 12–18 pientä kappaletta
• Leipää noin 12–18 viipaletta
• Kastiketta noin 3–5 desilitraa
• Jälkiruokaa noin 1–1,5 desilitraa henkilöä kohden

Ostoslistan suurin hyöty syntyy siitä, että kokonaisuus näkyy yhdellä kertaa. Tarjottavien määrä alkaa helposti kasvaa, kun jokainen ruokalaji suunnitellaan erillisenä. Yksi uusi salaatti, yksi ylimääräinen kala ja toinen jälkiruoka voivat nostaa kokonaismäärän nopeasti paljon suuremmaksi kuin ruokailijat tarvitsevat.

Pienet astiat vähentävät hävikkiä

Joulupöydän hallinta jatkuu vielä ostosten jälkeen. Pienet tarjoiluastiat näyttävät täysiltä vähäisemmällä ruokamäärällä, ja niitä on helppo täydentää jääkaapista. Ruoka säilyy samalla paremmin, koska koko kinkkua, kalafileetä tai salaattikulhoa ei tarvitse pitää pitkään huoneenlämmössä.

Jääkaappiin kannattaa tehdä tilaa jo ennen joulun ruokaostoksia. Kylmät ruoat tarvitsevat tasaisen säilytyslämpötilan, eikä täyteen ahdettu kaappi jäähdytä sisältöään yhtä tehokkaasti. Pakkauspäivämäärät, valmistusajat ja tähteiden käyttösuunnitelma voi merkitä pienelle lapulle jääkaapin oveen.

Tähteet muuttuvat helpommin uudeksi ruoaksi, kun ne pakataan heti sopivina annoksina. Kinkku sopii hernekeittoon, munakkaaseen, pastaan ja lämpimiin leipiin, kun taas laatikoita voi käyttää sämpylätaikinaan tai suolaiseen pannukakkuun. Kalat toimivat kiusauksessa tai levitteessä, mutta niiden säilyvyys pitää aina arvioida tuotteen ja pakkauksen ohjeiden mukaan.

Sopiva määrä löytyy omasta pöydästä

Kysymys siitä, minkä verran ruokaa per henkilö joulu vaatii, saa käytännöllisen vastauksen noin 400–500 grammasta suolaista ruokaa yhdelle aikuiselle. Kokonaismäärä voi jäädä lähemmäs 300–400 grammaa, kun tarjolla on maltillinen menu ja aterian jälkeen syödään jälkiruokaa. Runsas kalapöytä, usean päivän ruokailu tai erityisen hyvä ruokahalu nostaa määrää.

Joulun onnistuminen ei silti riipu täysistä tarjoiluastioista. Vieraat muistavat tunnelman, tutut maut ja rauhallisen yhdessäolon paremmin kuin sen, montako laatikkolajia pöydässä oli. Sopivasti mitoitettu jouluruoka tekee valmisteluista kevyemmät, pitää kustannukset kurissa ja jättää jääkaappiin tilaa myös seuraavien päivien aterioille.

Tietolähteet

Martat arvioi ruokailukerran kokonaismääräksi noin 300–400 grammaa henkilöä kohden ja esittelee neljälle hengelle mitoitetun menun, josta riittää noin kahdelle aterialle.

K-Ruoka suosittelee varaamaan juhlabuffetiin noin 500 grammaa ruokaa henkilöä kohden ja joululaatikoita yhteensä noin 150–200 grammaa henkilöä kohden.

Marttojen joulukinkkuohje sisältää kinkun paistamiseen, sulattamiseen ja annosmäärään liittyviä käytännön tietoja.

K-Ruoka esittelee joulun kalapöydän vaihtoehtoja ja suosittelee valitsemaan muutaman tarkkaan harkitun kalalajin koko valikoiman sijasta.

Valio kokoaa yhteen joulun perinteisiä pääruokia, laatikoita, kaloja, kasvisruokia ja muita joulupöydän vaihtoehtoja.