Arvostelussa norjalainen jouluelokuva: Ei ihan tavallinen joulu – Så var det jul igjen
Norjalainen jouluelokuva ”Ei ihan tavallinen joulu” (2023), alkuperäiseltä nimeltään ”Så var det jul igjen”, tarjoaa mielenkiintoisen sekoituksen kulttuurisia törmäyksiä ja perinteiden kohtaamista. Ohjaaja Petter Holmsenin luoma elokuva pohjautuu tositapahtumiin ja kuvaa, miten kulttuurien väliset erot voivat luoda jännitteitä, mutta myös huvittavia ja sydämellisiä tilanteita. Tässä arvostelussa pureudumme syvällisemmin elokuvan teemoihin, näyttelijäsuorituksiin ja sen tarjoamaan viihdearvoon.
Elokuvan juoni ja hahmot
”Ei ihan tavallinen joulu” kertoo tarinan Theasta (näyttelijä Ida Ursin-Holm), nuoresta norjalaisnaisesta, joka on juuri kihlautunut intialaisen Jashanin (näyttelijä Kanan Gill) kanssa. Pari suuntaa Thean perheen kotiin viettämään joulua, mutta edessä on kulttuurien yhteentörmäys, kun intialainen Jashan joutuu keskelle perinteisiä norjalaisia jouluperinteitä.
Jashan kohtaa heti ensimmäisestä hetkestä alkaen haasteita, kun Thean äiti Anne-Lise (näyttelijä Marit Adeleine Andreassen) erehtyy luulemaan toista miestä Thean poikaystäväksi. Tämä huvittava väärinkäsitys on vasta alkusoittoa sille, mitä tuleman pitää. Jashan yrittää parhaansa mukaan sopeutua, mutta norjalaiset jouluperinteet osoittautuvat odotettua haastavammiksi.
Elokuvan huumori kumpuaa juuri näistä kulttuurisista eroista ja niiden aiheuttamista kiusallisista tilanteista. Jashanin pyrkimykset miellyttää Thean perhettä ja tuoda esiin omia perinteitään törmäävät norjalaisten rajoihin, mikä johtaa moniin huvittaviin mutta myös ajatuksia herättäviin tilanteisiin.
Kulttuurien kohtaaminen
Elokuvan keskeinen teema on kulttuurien kohtaaminen ja se, miten erilaiset perinteet voivat vaikuttaa ihmisten välisiin suhteisiin. Thean ja Jashanin suhteen dynamiikkaa testataan, kun he yrittävät yhdistää norjalaiset ja intialaiset tavat yhteen. Tämä aiheuttaa monia konflikteja, mutta myös tilaisuuksia oppia ja ymmärtää toisiaan paremmin.
Erityisesti Jashanin kohtaamat haasteet korostavat sitä, miten kulttuuriset erot voivat vaikuttaa jopa yksinkertaisiin arkisiin tilanteisiin. Norjalaisen joulun suolat ja pippurit ovat hänelle vieraita, ja vaikka hän yrittää tuoda esiin intialaisen keittiön rikkauksia, ne eivät aina kohtaa perheen odotuksia. Tämä luo pohjaa monille kiusallisille, mutta samalla huvittaville kohtauksille.
Näyttelijäsuoritukset ja ohjaus
Näyttelijäsuoritukset ovat yksi elokuvan vahvimpia puolia. Kanan Gill onnistuu tuomaan Jashanin hahmoon lämpöä ja inhimillisyyttä, vaikka hän joutuu jatkuvasti epämukaviin tilanteisiin. Hänen komediallinen taustansa näkyy hienosti, ja hän saa katsojan tuntemaan myötätuntoa hahmoaan kohtaan.
Ida Ursin-Holm puolestaan esittää Theaa, joka on keskellä kahden maailman paineita – hän haluaa miellyttää äitiään, mutta samalla säilyttää suhteensa Jashaniin. Ursin-Holm onnistuu tuomaan esiin Thean ristiriitaiset tunteet ja paineet, jotka johtuvat näiden kahden eri kulttuurin yhteentörmäyksestä.
Ohjaaja Petter Holmsen on tehnyt hyvää työtä vangitessaan Norjan talviset maisemat ja joulun tunnelman. Vaikka elokuvan juoni ei tarjoa suuria yllätyksiä, sen visuaalinen tyyli ja yksityiskohtainen kuvaus tekevät siitä miellyttävän katselukokemuksen.
Kliseet ja uusi näkökulma
”Ei ihan tavallinen joulu” ei valitettavasti onnistu täysin välttämään jouluelokuvien kliseitä. Monia kohtauksia on nähty aiemmin muissa elokuvissa, ja huumori on toisinaan ennalta-arvattavaa. Elokuva nojaa vahvasti niihin ennakkoluuloihin, joita yleisesti liitetään skandinaavisiin ja intialaisiin kulttuureihin, mikä saattaa jättää katsojan kaipaamaan syvällisempää käsittelyä.
Kuitenkin elokuvan perusajatus – kulttuurien yhteentörmäys ja sen vaikutus parisuhteeseen – on tuore ja mielenkiintoinen. Holmsen valitsee realistisen ja hienovaraisen lähestymistavan sen sijaan, että korostaisi kulttuurieroja liiallisuuksiin asti. Tämä tekee elokuvasta uskottavan ja antaa katsojalle tilaa pohtia omia ennakkoluulojaan ja käsityksiään eri kulttuureista.
Mitä elokuvasta voisi oppia?
Vaikka ”Ei ihan tavallinen joulu” ei ehkä tarjoa täysin uutta näkökulmaa jouluelokuviin, se onnistuu kuitenkin herättämään ajatuksia kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta. Elokuvan viesti on selvä: rakkaus ja ymmärrys voivat ylittää kulttuuriset esteet, mutta se vaatii avoimuutta ja halua oppia toisesta kulttuurista.
Elokuva muistuttaa meitä siitä, että perinteet ovat tärkeitä, mutta niiden ei tulisi estää meitä hyväksymästä ja omaksumasta uusia tapoja. Thean ja Jashanin tarina opettaa, että menestyksekäs parisuhde vaatii kompromisseja, kunnioitusta ja ennen kaikkea halua ymmärtää toista.
Elokuvan vastaanotto ja merkitys
”Ei ihan tavallinen joulu” on saanut vaihtelevia arvioita, mutta sen teemat ja näyttelijäsuoritukset ovat saaneet kiitosta. Elokuva tarjoaa katsauksen norjalaisiin jouluperinteisiin ja tuo esiin, miten monikulttuurisuus voi rikastuttaa, mutta myös haastaa perinteitä.
Elokuvan merkitys korostuu erityisesti nykyaikana, jolloin yhä useammat perheet ovat monikulttuurisia. Se tarjoaa ajankohtaisen ja tärkeän näkökulman siihen, miten erilaiset kulttuurit voivat kohdata ja vaikuttaa toisiinsa – erityisesti perhejuhlien, kuten joulun, yhteydessä.
Yhteenveto
Kaiken kaikkiaan ”Ei ihan tavallinen joulu” on viihdyttävä, vaikkakin kliseinen jouluelokuva, joka käsittelee monikulttuurisuuden teemoja hauskalla ja ajatuksia herättävällä tavalla. Se ei ehkä tarjoa suuria yllätyksiä tai uusia näkökulmia, mutta se onnistuu silti välittämään tärkeitä viestejä kulttuurienvälisestä ymmärryksestä ja rakkaudesta.
Vaikka elokuva ei ehkä nouse jouluelokuvien klassikoiden joukkoon, se tarjoaa mukavan ja kevyen katselukokemuksen niille, jotka haluavat nähdä erilaisen näkökulman perinteiseen joulunviettoon.