Laitoin eilen syksyiset tunnelmavalot esille, sekä kynttilät. Iltasella niitä on hyvä poltella. Lomaa on vielä viikko jäljellä ja sain itselleni kunnalta kuntoutusohjaajan, joka auttaa hankalassa työkriisissäni. Aloinkin miettii, että johtuuko nää ongelmat kolmenkympin kriisistä? Hankala sanoa. Syksyn ja joulun tulo on kuitenkin itselleni ihan henkireikä ja se auttaa jaksamaan eteenpäin, tietty perhe kanssa. Meidän mummi menehtyi tuossa ennen pyöreitäni, täytti 97 vuotta poisnukkumispäivänä. Tulevana lauantaina on siunaustilaisuus ja kyllä se paljon surettaa, vaikka tiedän että mummin on siellä jossain parempi olla. Oli hän sen verran huonossa kunnossa jo viimeisinä päivinään.
Osanotto.
Nämä niitä elämän ikäviä puolia. Mut kuten sanoit niin nyt on parempi olla siellä jossain.
Ja tuohon toiseen niinhyvähän se on et saa jonkulaista apua mistä ainakin lähteä purkamaan vyyhtiä. Alku johonkin.
Joulun taika, yhteinen aika. Se mieliin jää, ja läheiset nää.
Punatonttu
